Kalamin kosmologisen argumentin tutkiminen: Oliko maailmankaikkeudella alkua?
Kalamin kosmologinen argumentti on yksi vakuuttavimmista ja laajimmin kiistetyistä argumenteista Jumalan olemassaolon puolesta. Se käsittelee yhtä vanhimmista filosofisista kysymyksistä: **Oliko maailmankaikkeudella alku?** Jos oli, mikä sai sen syntymisen? Tässä artikkelissa käsitellään väitteen keskeisiä puolia, sitä tukevaa tieteellistä näyttöä ja filosofi ja teologi William Lane Craigin esittämiä filosofisia vaikutuksia.
Mikä on Kalamin kosmologinen argumentti?
**Kalamin kosmologinen argumentti** väittää, että maailmankaikkeudella oli rajallinen alku ja siksi sillä täytyy olla syy, joka ylittää universumin. Väite perustuu kahteen keskeiseen lähtökohtaan:
1. **Kaikella, mikä alkaa olla olemassa, on syynsä.** 2. **Universumi alkoi olla olemassa.**
Näistä lähtökohdista seuraa johtopäätös: **Universumilla täytyy olla syy olemassaololleen.** Craigin mukaan tämän syyn on oltava ajaton, avaruus, aineeton, valtavan voimakas ja henkilökohtainen. Craig väittää, että tällaisen syyn ominaisuudet viittaavat luojan – Jumalan – olemassaoloon.
Motivaatio väitteen takana
Craigin kiinnostus maailmankaikkeuden alkuperään alkoi hänen lapsuudessaan. Kysymys siitä, mistä maailmankaikkeus tuli – oliko sillä alku tai oliko se olemassa ikuisesti – vangitsi hänen mielikuvituksensa varhain. Akateemisten opintojensa edetessä hän huomasi, että jotkut filosofian suurimmista mielistä olivat tarttuneet tähän asiaan. Heidän työnsä innoittamana Craig päätti keskittää väitöskirjansa **Kalam Cosmological Argumentiin**, jonka juuret olivat islamilaisessa filosofiassa.
Tämä projekti johti vuosien tutkimukseen, jonka tuloksena syntyi useita väitteitä puolustavia kirjoja. Craigin tavoitteena oli arvioida, oliko pakottavia syitä uskoa, että maailmankaikkeudella oli alku, ja tutkia filosofisia ja tieteellisiä todisteita, jotka voisivat tukea tätä johtopäätöstä.
Tieteelliset todisteet: Universumin alku
Vaikka **Kalam Cosmological Argument** käsittelee ensisijaisesti filosofista päättelyä, Craigin työ ottaa huomioon myös tieteelliset löydöt. Erityisesti Craig hämmästyi nykyajan kosmologian löydöksistä. **Big Bang Theory**, jonka mukaan maailmankaikkeus alkoi olla olemassa tietyssä pisteessä rajallisessa menneisyydessä, on linjassa väitteen kanssa, että maailmankaikkeudella oli alku.
Craig korostaa **astrofysiikan standardimallia**, joka väittää, että ennen alkuräjähdystä ei ollut mitään – ei aikaa, ei tilaa eikä väliä. Tämä tukee väitettä, jonka mukaan maailmankaikkeudella oli absoluuttinen alku.
Tieteellisten mallien kehittyessä käsitys **multiuniversumista** – ajatus siitä, että universumimme on vain yksi monista universumeista – on saanut vetovoimaa. Jotkut väittävät, että multiversumi voisi viitata siihen, että universumimme oli “puristettu pois” aikaisemmasta universumista. Craig kuitenkin viittaa **Borde-Guth-Vilenkin-lauseeseen** vuodelta 2003, joka osoittaa, että vaikka universumeja olisi useita, uusien universumien luomisprosessia ei voida laajentaa äärettömään menneisyyteen. Toisin sanoen jopa multiversumilla on täytynyt olla alku.
Filosofisia pohdintoja: voiko aika olla ääretöntä?
Filosofisesti Craigin argumentti riippuu myös siitä, onko ääretön menneisyys mahdollista. Craigin tutkimus alkoi tällä kysymyksellä: **Onko mahdollista, että maailmankaikkeus on ollut olemassa äärettömästi menneisyyteen asti, vai onko sillä täytynyt olla alku?** Hän tutki menneiden tapahtumien **ääretön regression** käsitettä ja päätteli että todellinen ääretön menneisyys ei ole loogisesti mahdollista.
Hän löysi tälle ajatukselle tukea paitsi filosofisesta päättelystä myös nykyajan kosmologiasta. Vaikka jotkin mallit ehdottavat tapoja välttää alun päättäminen, Craig väittää, että mikään ei ole onnistuneesti osoittanut, että maailmankaikkeus voisi olla olemassa ilman lähtökohtaa.
Haasteet ja nykyajan teoriat
Multiversumiteorian lisäksi on syntynyt muita kosmologisia malleja, kuten **braanikosmologia**. Tämä teoria viittaa siihen, että universumit voitaisiin upottaa korkeamman ulottuvuuden tiloihin ja että näiden tilojen (tai braanien) väliset törmäykset voisivat johtaa uusien universumien syntymiseen. Vaikka nämä mallit ovat matemaattisesti mielenkiintoisia, Craig väittää, että ne eivät sulje pois alun tarvetta. Hän selittää, että näitäkään malleja ei voida laajentaa äärettömään menneisyyteen.
Craigille tieteellinen näyttö on selvä: universumista, jolla on ääretön menneisyys, ei ole olemassa empiirisesti kestäviä malleja.
Aika ja suhteellisuus: Riippuuko väite tietystä ajasta?
Yksi **Kalamin kosmologiseen argumenttiin** liittyvä merkittävä filosofinen kysymys on, riippuuko se **jännitetystä aikateoriasta** (tunnetaan myös nimellä **A-ajan teoria**). Tämän teorian mukaan aika virtaa nykyisen hetken ollessa erityinen ja että menneet ja tulevat tapahtumat eivät ole olemassa samalla tavalla kuin nykyiset tapahtumat.
Craig hyväksyy jännittyneen aikateorian, jonka hän väittää olevan paremmin yhteensopiva ajatuksen kanssa siitä, että universumilla on määrätty alku. Tukeakseen näkemyksiään ajasta Craig kirjoitti kaksiosaisen sarjan, joka puolusti jännittynyttä teoriaa **jännittömältä aikateorialta** (tai **ajan B-teorialta**), joka viittaa siihen, että kaikki ajankohdat ovat samanlaisia. todellinen, eikä aika “virra”.
Craig käsittelee myös sitä, kuinka hänen näkemyksensä ajasta sopii **erityissuhteellisuusteorian** kehykseen, joka kieltää suositellun viitekehyksen olemassaolon. Hän omaksuu **uuslorentzilaisen tulkinnan** suhteellisuusteoriasta, joka väittää, että on olemassa absoluuttinen viitekehys, vaikka emme voi havaita sitä. Tämä tulkinta antaa Craigille mahdollisuuden sovittaa ajatuksensa yhteen modernin fysiikan kanssa.
Tukeeko tiede teologiaa?
Yksi kritiikki Craigin **Kalamin kosmologisen argumentin** puolustamisesta on se, että hän käyttää valikoivasti tieteellisiä teorioita tukeakseen teologisia johtopäätöksiään. Kriitikot väittävät, että vaikka Craig omaksuu **alkuräjähdys-kosmologian**, koska se tukee ajatusta alun alkamisesta, hän hylkää **suhteellisuusteorian**, koska se ehdottaa jännitteetöntä lähestymistapaa aikaan.
Vastauksena Craig korostaa, että hänen kantansa ajassa on filosofinen, ei tieteellinen. Hän uskoo, että jännittynyt aikateoria integroituu parhaiten suhteellisuusteoriaan käyttämällä **uuslorentzilaista** tulkintaa, jota jotkut fyysikot edelleen tukevat. Hän huomauttaa myös, että tieteellisten teorioiden filosofiset tulkinnat ovat avoimia keskustelulle.
Johtopäätös: Universumin alku ja sen seuraukset
**Kalamin kosmologinen argumentti** on edelleen tehokas työkalu niille, jotka väittävät universumin transsendenttisen syyn puolesta. Sekä filosofinen päättely että tieteellinen näyttö – erityisesti kosmologiasta – näyttävät tukevan ajatusta, että universumilla oli alku. Craigille tämä viittaa siihen, että on olemassa syy, joka ylittää ajan, tilan ja aineen, jonka hän tunnistaa Jumalaksi.
Vaikka jotkin mallit yrittävät välttää johtopäätöstä, että maailmankaikkeudella oli alku, Craig väittää, että mikään näistä malleista ei ole kyennyt ulottumaan äärettömästi menneisyyteen. Viime kädessä **Kalamin kosmologinen argumentti** ei ainoastaan nosta esiin tärkeitä filosofisia kysymyksiä maailmankaikkeuden luonteesta, vaan kehottaa myös pohtimaan mahdollisuutta, että kaiken takana on luoja.
Jos haluat tutustua tähän argumenttiin tarkemmin, katso video, jossa William Lane Craig selittää **Kalam Cosmological Argumentin** yksityiskohtaisesti: William Lane Craig Retrospective I: Kalam Cosmological Argument.