Johdanto: Voivatko abstraktit esineet uhata Jumalan suvereniteettia?

Filosofisen teologian alalla käsitys abstrakteista objekteista – numeroista, ominaisuuksista ja loogisista periaatteista – herättää syvällisen kysymyksen: voiko niiden olemassaolo uhata Jumalan suvereeniutta? Jos abstraktit objektit ovat olemassa itsenäisesti ja välttämättä, rajoittaako se Jumalan auktoriteettia kaiken luojana? Nämä kysymykset ovat keskeisiä Jumalan ja todellisuuden metafyysisen suhteen ymmärtämisessä. Tässä artikkelissa tutkimme filosofista matkaa abstraktien esineiden, jumalallisen suvereniteetin ja Jumalan omavaraisuuden, eli aseityn, käsittelemiseksi.

Jumalan suvereniteetti ja abstraktien esineiden haaste

Ajatus siitä, että abstraktit objektit voisivat olla olemassa Jumalasta riippumatta, asettaa merkittävän haasteen perinteiselle kristilliselle teismille. Jumalan sivistyskäsitys väittää, että Jumala on itsenäinen ja että kaiken muun olemassaolo riippuu Hänestä. Kuitenkin, jos abstrakteja esineitä – kuten numeroita, väitteitä tai ominaisuuksia – on olemassa välttämättä ja itsenäisesti, ne näyttävät olevan Jumalan luovan hallinnan ulkopuolella. Tämä käsitys horjuttaa ajatusta täysin suvereenista, omavaraisesta Jumalasta, joka on kaiken luoja.
Filosofi William Lane Craig kohtasi tämän haasteen akateemisen uransa aikana ja kuvaili sitä yhdeksi voimakkaimmista kohtaamistaan ​​ vastalauseista. Hänelle kävi selväksi, että tätä kysymystä täytyi käsitellä vakavasti, jotta Jumalan suvereenisuudesta säilyisi johdonmukainen käsitys. Ongelma kehystetään usein platonismin kontekstiin, filosofiseen kantaan, jonka mukaan abstraktit objektit ovat olemassa itsenäisesti ja ikuisesti, aivan kuten Platonin “muotojen maailma”.

Platonismin välttämättömyysargumentti

Ensisijainen argumentti platonismin puolesta on välttämättömyysargumentti. Tämä argumentti väittää, että abstraktit objektit ovat välttämättömiä todellisuuden ymmärtämiselle, erityisesti sellaisilla aloilla kuin matematiikka ja logiikka. Jos käytämme termejä, jotka viittaavat asioihin, kuten numeroihin tai ominaisuuksiin, ja jos uskomme, että nämä väitteet ovat totta, olemme ontologisesti sitoutuneita näiden abstraktien objektien olemassaoloon.
Kun esimerkiksi sanomme “numero kaksi on olemassa” tai “kolmioilla on kolme sivua”, näytämme tekevän väitteitä todellisista objekteista. Välttämättömyysargumentti päättelee, että koska abstrakteihin objekteihin viitataan todellisissa lausunnoissa, niiden on oltava olemassa riippumatta mielestämme tai mistä tahansa fyysisestä todellisuudesta.

Haasteen kohtaaminen: platonismi vs. jumalallinen aseity

Eräs tapa, jolla jotkut filosofit yrittävät sovittaa yhteen platonismin ja teismin, on “absoluuttinen kreationismi”, joka viittaa siihen, että Jumala luo abstrakteja esineitä älyllään. Tämä lähestymistapa osuu kuitenkin niin kutsuttuun “käynnistysongelmaan”. Luodakseen ominaisuuksia, kuten “olla voimakas”, Jumalan pitäisi jo hallita tuo omaisuus. Siksi näyttää siltä, ​​ että joidenkin ominaisuuksien on oltava jo olemassa, jotta Jumala voi luoda ne, mikä johtaa eräänlaiseen kiertokulkuun.
Tämän haasteen edessä Craig yritti tutkia vaihtoehtoisia tapoja säilyttää Jumalan suvereniteetti ja samalla käsitellä abstraktien esineiden ongelmaa. 13 vuoden aikana hän opiskeli erilaisia ​​lähestymistapoja löytääkseen ratkaisun, joka säilyttäisi sekä jumalallisen järjen että kristillisen teismin johdonmukaisuuden.

Abstraktien objektien näkemysten kirjo

Craig kartoitti tutkimuksessaan laajan kirjon näkemyksiä abstrakteista objekteista. Spektrin toisella puolella on realistisia paikkoja, joiden mukaan abstraktit objektit ovat todellisia. Tähän kategoriaan kuuluvat platonismi ja sen muunnelmat, kuten absoluuttinen kreationismi. Jos abstraktit objektit ovat olemassa itsenäisesti, ne voivat olla joko luomattomia (klassinen platonismi) tai Jumalan luomia (absoluuttinen kreationismi).
Toisella puolella ovat antirealistiset kannat, jotka kieltävät abstraktien esineiden olemassaolon. Nämä näkemykset vaihtelevat fiktionismista, joka väittää, että lausunnot abstrakteista objekteista ovat kirjaimellisesti vääriä, vivahteikampiin kantoihin, kuten teeskentelyteoria ja käsitteellisyys. Teeskentelyteoria ehdottaa, että “olettelemme” abstraktien esineiden olevan olemassa käytännön tarkoituksiin, mutta ne eivät ole todellisia ontologisessa mielessä. Käsitteellisyys, kristilliseen teismiin pitkään liitetty näkemys, katsoo, että abstraktit esineet ovat ajatuksia Jumalan mielessä.

Craigin antirealistinen kanta: Neutralismi

Pitkän tutkimisen jälkeen Craig huomasi, että antirealistinen näkemys tarjosi parhaan ratkaisun. Hän hylkäsi realistisen kannan, jota hän piti tarpeettomana maailman selittämiseen. Sen sijaan hän omaksui sen, mitä hän kutsui “neutralismiksi”. Tämän näkemyksen mukaan väittämät abstrakteista objekteista, kuten numeroista tai ominaisuuksista, voivat olla tosia sitomatta meitä niiden olemassaoloon. Esimerkiksi kun sanomme “kaksi plus kaksi on neljä”, emme välttämättä väitä, että numero kaksi on olemassa itsenäisenä kokonaisuutena. Väite on totta käytännön mielessä, mutta se ei vaadi ontologista sitoutumista abstrakteihin objekteihin.
Neutralismin ansiosta Craig voi väittää, että Jumala on kaiken olemassa olevan luoja, ilman tarvetta esittää itsenäisiä, luomattomia kokonaisuuksia, kuten numeroita tai väitteitä. Tämä lähestymistapa säilyttää Jumalan suvereeniuden ja suvereniteetin samalla kun se tarjoaa uskottavan tavan selittää abstraktin kielen käyttökelpoisuutta matematiikassa, tieteessä ja logiikassa.

Muita antirealistisia vaihtoehtoja: teeskentelyteoria ja käsitteellisyys

Vaikka Craig lopulta suosi neutralismia, hän tutki myös muita antirealistisia näkemyksiä. Yksi tällainen näkemys on teeskentelyteoria, jonka mukaan abstraktit esineet “kuvitellaan” osaksi hyödyllistä fiktiota. Tämän näkemyksen mukaan, kun matemaatikot tai tiedemiehet puhuvat numeroista, he harjoittavat eräänlaista teeskentelyä, joka auttaa selittämään fyysistä todellisuutta, mutta ei sido heitä numeroiden olemassaoloon.
Toinen vaihtoehto on jumalallinen konseptualismi, joka on edelleen suosittu näkemys kristittyjen filosofien keskuudessa. Konseptualismin mukaan abstraktit esineet ovat ajatuksia Jumalan mielessä. Numerot, ominaisuudet ja muut abstraktit olennot eivät ole riippumattomia Jumalasta, vaan ne ovat osa Hänen täydellistä älyään. Craig totesi, että vaikka tällä näkemyksellä on puolensa, hän lopulta havaitsi, että neutralismi tarjosi vakuuttavamman ratkaisun.

Totuuden ja ontologisen sitoutumisen suhde

Olennainen näkökohta Craigin neutralismissa on ero totuuden ja ontologisen sitoutumisen välillä. Neutralismissa väite voi olla totta ilman, että se sitoo meitä niiden esineiden olemassaoloon, joihin se viittaa. Voimme esimerkiksi sanoa totuudenmukaisesti: “Kolmioilla on kolme sivua” olettamatta, että “kolmen” käsite on olemassa erillisenä, riippumattomana kokonaisuutena.
Tämä lähestymistapa on deflatorinen, mikä tarkoittaa, että se vähentää abstrakteihin esineisiin liittyvää metafyysistä matkatavaraa säilyttäen samalla niihin liittyvien lausuntojen käytännön hyödyn. Neutralismi tarjoaa tavan käyttää abstrakteja käsitteitä loukkaamatta Jumalan suvereniteettia tai tuomatta mukanaan tarpeetonta metafyysistä monimutkaisuutta.

Johtopäätös: Jumalan suvereniteetin sovittaminen abstraktien esineiden kanssa

Vuosien tutkimisen kautta olen löytänyt näkökulman, joka säilyttää Jumalan suvereniteetin samalla kun otan vastaan ​​abstraktien esineiden haasteen. Tämä matka sai minut arvostamaan antirealismin vivahteikkaallisia lähestymistapoja ja sitä, kuinka ne tarjoavat ratkaisuja, jotka kunnioittavat sekä logiikkaa että teologiaa. Jos olet kiinnostunut syventymään tähän kiehtovaan aiheeseen, kehotan sinua katsomaan tämän oivaltavan videon, joka laajentaa näitä ideoita. Löydät sen täältä.