Jeesuksen ylösnousemuksen tutkiminen: historialliset todisteet ja seuraukset
Jeesuksen ylösnousemus on kristinuskon kulmakivi. Se on tapahtuma, johon koko uskomusjärjestelmä riippuu. Jos Jeesus todella nousi kuolleista, se tarjoaa perustan kristillisille opetuksille elämästä, kuolemasta ja pelastuksesta. Kuitenkin vuosisatojen ajan teologit, historioitsijat ja tutkijat ovat keskustelleet tämän väitteen historiallisesta luotettavuudesta. Tässä artikkelissa tutkimme tärkeimpiä historiallisia todisteita, jotka tukevat Jeesuksen ylösnousemusta William Lane Craigin hahmottelemana, ja tutkimme tämän tapahtuman seurauksia.
Kolme keskeistä ylösnousemusta tukevaa faktaa
William Lane Craig, huomattava filosofi ja teologi, esittelee ylösnousemuksen perusteet tiivistämällä kolme keskeistä historiallista tosiasiaa. Nämä tosiasiat eivät ole vain teologisia väitteitä, vaan niitä tukee historiallinen tutkimus.
Ensimmäinen tosiasia on **tyhjän haudan löytö**. Useiden evankeliumikertomusten mukaan ryhmä Jeesuksen naisseuraajia löysi Hänen haudansa tyhjänä Hänen ristiinnaulitsemistaan seuraavana sunnuntaina. Craig huomauttaa, että naisten tekemä löytö on merkittävä, koska sen ajan kulttuurisessa kontekstissa naisten todistusta pidettiin usein vähemmän luotettavana. Tämän yksityiskohdan sisällyttäminen vahvistaa tarinan aitoutta, koska se on epätodennäköistä, että kyseessä on keksitty aikakauden yhteiskunnalliset normit.
Toinen tosiasia on **Jeesuksen kuolemanjälkeinen ilmestyminen**. Hänen kuolemansa jälkeen monet yksilöt ja ryhmät, mukaan lukien apostolit, väittivät kohdatneensa ylösnousseen Jeesuksen. Näitä esiintymisiä ei eristetty muutamille henkilöille, vaan eri ihmiset ilmoittivat niistä eri aikoina, usein erilaisissa olosuhteissa. Tämä laajalle levinnyt todistus tukee ajatusta, että ylösnousemus ei ollut pelkkä hallusinaatio tai hengellinen näy, vaan fyysinen tapahtuma.
Kolmas tosiasia on **opetuslasten uskon alkuperä**, että Jeesus oli noussut kuolleista. Varhaiskristillinen liike syntyi vakaumuksesta, että Jeesus oli Jumalan herättämä. Opetuslasten äkillinen ja dramaattinen muutos – ristiinnaulitsemisen jälkeisestä pelosta ja epätoivosta Jeesuksen ylösnousemuksen rohkeaan julistukseen – vaatii selitystä. Craig väittää, että paras selitys näille kolmelle tosiasialle on se, jonka opetuslapset itse antoivat: Jumala herätti Jeesuksen kuolleista.
Usko ja todisteet: kaksi erillistä pilaria
Vaikka ylösnousemus on keskeinen kristinuskossa, Craig tekee tärkeän eron ylösnousemuksen **faktan** ja ylösnousemuksen **todisteen** välillä. Hän väittää, että kristinusko seisoo tai kaatuu Jeesuksen ylösnousemuksesta, ei historiallisten todisteiden saatavuudesta. Monista historiallisista tapahtumista, mukaan lukien laajalti hyväksytyt, puuttuu kattava näyttö. Sama voi päteä ylösnousemukseen, sillä poikkeukselliset tapahtumat eivät usein jätä taakseen tavallisia todisteita.
Craig kuitenkin korostaa, että ylösnousemuksen poikkeuksellisesta luonteesta huolimatta käytettävissä olevat todisteet ovat erittäin vahvoja. Tämä tuli hänelle yllätyksenä hänen tutkimuksensa aikana Münchenin yliopistossa. Sen sijaan, että luottaisi pelkästään Uuden testamentin kertomuksiin, Craig syventyi evankeliumia edeltäneisiin historiallisiin perinteisiin, jotka antoivat jopa aikaisemman todistuksen ylösnousemuksesta.
Varhainen todistus ja historiallinen uskottavuus
Yksi vakuuttavimmista todisteista Craigin kohokohdista löytyy **1. Korinttilaisille 15**. Tässä kohdassa apostoli Paavali kertoo uskontunnustuksesta, jonka hän sai varhaiskristilliseltä kirkolta, todennäköisesti viiden vuoden sisällä Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta. Tämä uskontunnustus vahvistaa Jeesuksen kuoleman, hautaamisen ja ylösnousemuksen. Oppineet ovat yhtä mieltä siitä, että tämä on yksi varhaisimmista kirjallisista todistuksista ylösnousemuksesta, ennen evankeliumikertomuksia. Tämän uskontunnustuksen varhainen päivämäärä tekee siitä erittäin arvokkaan ylösnousemusvaatimusten historiallisen uskottavuuden vahvistamisessa.
Lisäksi Craig käsittelee väitettä, jonka mukaan evankeliumin kertomukset ovat ristiriitaisia. Jotkut kriitikot viittaavat eroihin evankeliumien välillä, kuten ilmestyikö Jeesus Galileassa vai Jerusalemissa tai ylösnousemuksen jälkeisten esiintymien puuttumiseen Markuksen evankeliumin alkuperäisessä lopussa. Craig kuitenkin väittää, että nämä epäjohdonmukaisuudet koskevat **toissijaisia yksityiskohtia** eivätkä heikennä kertomusten historiallista ydintä. Jokaisessa historiallisessa kertomuksessa, erityisesti suullisen perinteen kautta, on odotettavissa pieniä eroavaisuuksia, mutta keskeiset tosiasiat pysyvät johdonmukaisina.
Vaihtoehtoisia selityksiä: Hengellinen ylösnousemus?
Skeptikot ehdottavat usein vaihtoehtoisia selityksiä ylösnousemuskertomuksille. Yksi yleinen väite on, että varhaisin kristitty usko ylösnousemukseen ei ollut **fyysinen ruumis**, vaan pikemminkin hengellinen ylösnousemus. Tämän näkemyksen mukaan ajatus ruumiillisesta ylösnousemuksesta kehittyi myöhemmin, mahdollisesti teologisena koristeena. Jotkut ehdottavat, että Paavalin kirjoituksissa, jotka edeltävät evankeliumia, kuvataan Jeesuksen ylösnousemus pikemminkin hengelliseksi kuin fyysiseksi.
Craig kyseenalaistaa tämän tulkinnan tutkimalla termiä **”hengellinen ruumis”**, jota Paavali käytti **1. Korinttilaisille 15**. Hän väittää, että Paavali ei tarkoita hengestä tehtyä ruumista, mikä olisi ristiriitaista Paavalille. Sen sijaan termi viittaa kehoon, jota ** hallitsee Pyhä Henki**, eikä sellaista, jota ihmisluonto hallitsee. Tämä henkinen ruumis on edelleen **fyysinen, ruumiillinen ruumis**, mutta se on muunnettu, kirkastettu, eikä se ole enää kuolevaisuuden alainen. Tämä tulkinta on laajalti hyväksytty tutkijoiden keskuudessa, mikä kumoaa väitteen, jonka mukaan Paavali näki ei-fyysisen ylösnousemuksen.
Fyysisen ylösnousemuksen merkitys
Herää kysymys: Kuinka olennaista on ylösnousemuksen **fyysisyys** kristilliselle teologialle? Voisiko kristinusko vielä kestää, jos ylösnousemus olisi puhtaasti hengellinen? Craig väittää, että vaikka fyysinen ylösnousemus on tärkeä osa uskoa, **totuus ylösnousemuksesta** ei riipu siitä, onko se fyysinen. Vaikka Jumala olisi herättänyt Jeesuksen ei-fyysisellä tavalla, ylösnousemus olisi silti ihmeellinen tapahtuma, joka vaatii selitystä.
Craig kuitenkin väittää, että historialliset todisteet tukevat voimakkaasti ruumiillista ylösnousemusta. Opetuslasten kokemukset, tyhjä hauta ja alkuseurakunnan usko fyysiseen ylösnousemukseen viittaavat kaikki kohti ruumiillista ylösnousemusta, ei puhtaasti hengellistä.
Johtopäätös: ihmeellinen tapahtuma, joka kannattaa tutkia
Jeesuksen ylösnousemus on edelleen yksi historian kiistanalaisimmista tapahtumista. Uskoville se on heidän uskonsa perusta, ja epäilijöille se herättää tärkeitä kysymyksiä historiallisten todisteiden luonteesta ja ihmeiden uskottavuudesta. William Lane Craigin perusteellinen tutkimus ylösnousemuksen historiallisista todisteista on vakuuttava todiste sen uskottavuudesta. Vaikka vaihtoehtoisia selityksiä on olemassa, Craig väittää, että paras selitys tyhjälle haudalle, kuolemanjälkeisille ilmestyksille ja opetuslasten uskolle on, että Jumala herätti Jeesuksen kuolleista.
Jos olet kiinnostunut tutkimaan lisää tästä aiheesta ja oppimaan William Lane Craigin laajasta ylösnousemustutkimuksesta, kutsun sinut katsomaan tätä oivaltavaa keskustelua: William Lane Craig Retrospective II: Jeesuksen ylösnousemus | Lähempänä totuutta.