Mitä Jumalan luominen tarkoittaa?

Teologiassa kuulemme usein lausunnon: ”Jumala on Luoja”. Tämä vaikuttaa riittävän yksinkertaiselta, mutta luonnollisesti seuraava kysymys on: **mitä luominen on**? Mitä todella tarkoittaa sanoa, että Jumala loi kaiken? Tämä artikkeli tutkii luomisen ja todellisuuden syvällisiä seurauksia ja syventää sekä fyysisiä että abstrakteja ulottuvuuksia, jotka Jumalan sanotaan tuoneen olemassaoloon.
Tutkimme filosofisia ja teologisia näkemyksiä luomisesta, mukaan lukien ajan, tilan, abstraktien esineiden luonne ja ero sen välillä, mikä todella on olemassa ja mitä voidaan pitää kuvitteellisena.

Kaiken todellisuuden lähde

Luomisoppi väittää, että **Jumala on kaiken itsensä ulkopuolella olevan todellisuuden lähde**. Kaikki olemassa oleva on olemassaolostaan ​​velkaa Jumalalle. Tämä käsite on keskeinen uskonnonfilosofian luomisen ymmärtämisessä. Se tarkoittaa, että ilman Jumalaa mikään ei ole olemassa itsenäisesti; Jumala on kaiken perimmäinen syy ja ylläpitäjä.
Mutta mitä ”kaikki” sisältää? Todellisuus kattaa enemmän kuin vain fyysiset esineet, joita kohtaamme päivittäin. Se ulottuu kaikkeen universumissa – **aikaan, tilaan, energiaan** ja kaikkiin henkisiin ulottuvuuksiin, kuten enkelien tai muiden henkisten olentojen olemassaoloon. Jos nämä henkiset olennot ovat olemassa, ne ovat myös Jumalan luomuksia.

Abstraktien objektien luominen

Erityisen kiehtova piirre luomisessa on **abstraktien esineiden** olemassaolo. Näitä ovat esimerkiksi numerot, väitteet ja matemaattiset totuudet. Filosofiassa abstraktit objektit ovat ei-fyysisiä kokonaisuuksia, jotka ovat olemassa tilan ja ajan ulkopuolella. Jotkut filosofit väittävät, että nämä esineet ovat riippumattomia Jumalan luomisesta, kun taas toiset uskovat, että abstraktit objektit perustuvat **Jumalan mieleen**.
Esimerkiksi luvut, kuten **2+2=4** tai käsitteet, kuten **oikeus** ja **totuus**, voivat tuntua ikuisilta, mutta tässä teologisessa näkemyksessä niiden olemassaolo riippuu Jumalan luovasta voimasta. Jopa **logiikan ja kausaation**, jotka hallitsevat ajatteluamme ja järkeämme, uskotaan olevan peräisin Jumalan mielestä. Tämä tarkoittaa, että Jumala ei ole vain fyysisen maailmankaikkeuden luoja, vaan myös olemassaolon perustana olevien periaatteiden ja lakien lähde.

Luomisen ajallinen puoli

Tärkeä ja usein väärinymmärretty elementti luomisessa on sen **ajallinen luonne**. Kun ihmiset ajattelevat Jumalan luovan maailman, he usein kuvittelevat staattisen hetken, ajan, jolloin Jumala yksinkertaisesti toi kaiken olemassaoloon. Luominen on kuitenkin vahvasti sidottu ajan käsitteeseen.
Filosofi tässä keskustelussa selittää, että Jumala ei vain luonut maailmaa ja jättänyt sen; Hän toi kaiken olemassaoloon **tietyllä hetkellä**. Tämä tarkoittaa, että maailmankaikkeus ja kaikki siinä oleva ei ole aina ollut olemassa. Ennen luomistoimia vain Jumala oli olemassa ajattomassa tilassa. Universumi ja kaikki todellisuuden muodot – sekä fyysiset että abstraktit – syntyivät, kun Jumala halusi niiden olevan olemassa.

Aika ja avaruus luomina

Mielenkiintoista on, että **aika ja tila itsessään** ovat Jumalan luomuksia. Nykyaikaisessa kosmologiassa tiedemiehet keskustelevat usein maailmankaikkeuden alkuperästä **alkuräjähdyksen** kannalta, hetkenä, jolloin aika ja avaruus syntyivät ensimmäisen kerran. Tämä on linjassa teologisen näkemyksen kanssa, jonka mukaan Jumala loi ajan ja tilan tietyllä hetkellä. Aikaa ei ollut olemassa ennen maailmankaikkeuden luomista; se syntyi yhdessä fyysisen maailman kanssa.
Tämä luomisen käsite ulottuu myös maailmankaikkeuden fyysisten näkökohtien ulkopuolelle. Se sisältää ajatuksen, että **syy-yhteys**, syyn ja seurauksen väliset suhteet, ovat osa sitä, mitä Jumala loi. Kaikki, mikä on olemassa, joko fyysisessä maailmassa tai abstrakteissa käsitteissä, tulee Jumalan luomistoiminnasta.

Fiktiiviset kokonaisuudet ja olemattomuus

Eräs eroista, joita filosofit tekevät keskustellessaan luomisesta, on ero sen välillä, **mitä todella on olemassa** ja mitä voidaan pitää kuvitteellisena tai kuvitteellisena. Esimerkiksi hahmot, kuten **Sherlock Holmes**, ovat kuvitteellisia kokonaisuuksia. Niitä ei ole olemassa samalla tavalla kuin fyysisiä tai abstrakteja esineitä. Jumala ei luonut Sherlock Holmesia todelliseksi olennoksi; hän on olemassa vain hänestä kirjoitettujen tarinoiden sisällä.
Filosofi selittää, että jotkut ajattelijat saattavat väittää, että fiktiiviset hahmot, kuten Sherlock Holmes, voivat olla abstrakteja esineitä, jotka ovat olemassa jollain käsitteellisellä tavalla. Yleisempi näkemys on kuitenkin, että näillä kuvitteellisilla hahmoilla ei ole itsenäistä olemassaoloa; ne ovat yksinkertaisesti ihmisten mielissä muodostuneita ideoita.

Jumalasta riippuvainen olemassaolo

Viime kädessä se, mitä on olemassa **Jumalan ulkopuolella**, riippuu täysin Hänen luovasta voimastaan. Puhummepa sitten fyysisestä maailmankaikkeudesta, henkisistä olennoista tai abstrakteista objekteista, **koko olemassaolo on velkaa Jumalalle**. Jopa aika ja tila, jotka näyttävät niin perustavanlaatuisilta todellisuutemme kannalta, syntyivät tietyssä pisteessä korostaen, että luominen on ajallinen teko.
Tämä näkemys on radikaalisti ristiriidassa ideoiden kanssa, jotka viittaavat siihen, että maailmankaikkeus tai todellisuus on aina ollut olemassa. Teologisessa kehyksessä mitään ei ollut olemassa ennen Jumalan luovaa toimintaa. Universumi ei ole ikuinen, eivätkä sitä hallitsevat lait ja periaatteet ole ikuinen.

Luominen ja todellisuus: Isompi kuva

Tutkimalla, mitä Jumala on luonut, saamme selkeämmän käsityksen **luomisen laajuudesta**. Jumalan luomisvoima ulottuu paljon fyysisen maailman ulkopuolelle. Se kattaa kaiken aineellisesta universumista abstrakteihin käsitteisiin ja jopa ajan ja tilan kudoksen. Tämä näkemys todellisuudesta osoittaa, kuinka syvästi luominen on kietoutunut olemassaolon jokaiseen osa-alueeseen.
Niille, jotka hyväksyvät tämän teologisen näkökulman, **kaikki olemassa oleva riippuu Jumalasta**. Ei ole olemassa valtakuntaa, periaatetta eikä olemusta, joka olisi olemassa Hänen luovan tahtonsa ulkopuolella. Tämä ymmärrys kutsuu meidät pohtimaan todellisuuden laajuutta suurimmista galakseista pienimpiin lukuihin ja syvimpiin henkisiin totuuksiin.

Johtopäätös: Luominen on kaiken kattavaa

Luomakunnan luonteen ymmärtäminen paljastaa, kuinka laaja ja kaiken kattava Jumalan rooli on todellisuuden toteuttamisessa. Jumala ei ole vain **fyysisen universumin** luoja, vaan myös **kaiken olemassaolon ylläpitäjä**, mukaan lukien abstraktit kokonaisuudet, kuten numerot ja logiikka. Tämä luomiskäsitys korostaa, että mitään ei ole olemassa ilman Jumalan luovaa voimaa, olipa se sitten aineellisessa maailmassa tai abstrakteissa maailmoissa.
Jos tämä luomisen ja todellisuuden aihe kiehtoo sinua, kehotan sinua tutkimaan lisää koko keskustelusta, joka on saatavilla täällä: William Lane Craig – Mitä asioita todella on olemassa?.